siida


Lesk-Ant Uul, Uula Morottaja j T.I.Itkonen Tlvitupeluobbl tuve lunne. Kovvejeijee Frans im. Sijd Matti Vale arkkdh.

HEIKKI MATTUS

 

Vuossâmuš kirho ovdâsteijee, kote máttááttâlâi anarâškielâ, lâi Aanaar kappallâš já maŋeláá Aanaar-Uccjuuvâ kirkkohiärrá Edvard Wilhelm Borg. Oppâmiäštárin sust lâi Jormo-Hendrih (Heikki Mattus, 1838 – 1926), kote máttááttij sunjin anarâškielâ, mut máttááttâs tábáhtui meiddei nubij kulij ađai E.W. Borg máttááttij Jormo-Hendrihân suomâkielâ já návt Hendrih-uámikkâs čáálá ive 1887, mii almostui kirjeest Inarinlappalaista kansantietoutta T.I. Itkosii čäällimvuovvijn. Taa lii kuittâg suu jieijâs originaal čäällimvyehi:

“dalle guá mun lijim (18) käutsi nubáloh ivee buaris, ege leämääč vala rippa škoulastgin eällam, die boođij oht  papp. geen noma léi E W Borg. tot vaaldij muu luusas, ja oonij muu ripškoulast já beestij, já meiddei piemai muu ripškoul-ääigi, gua must ij lem euvvisgin. dast manga oudemuu geesi vaaldij muu luusas. ja mättätij muu suoma giela – byörebeht luuhađ. ja čääliđ – já numerijd dubdađ. ja tassaač oonij muu lunnees. gua mun mättäjim nuvt, it majemustää 1865 biejai muu Anaran nubben škoul almain bárnááid mattaatiđ: dat seämmää bap. lei must mahtee biemmu eeči. nuvt guhe kuo lei dääbin Säämist. ege mun suu vääldit nuvt kuhe gua mun eälam. ja sun lei väldiđ muu mieldis läddän mut gua mun naijim ucanji ouvdil gua sun vuolgij läddän – mun baccim deehin anaran. já muai leen gálguinin eällam byöreest”.

Já návt Ritva Kangasniemi já Petra Kuuvagis čäälliv approbatur čäällimkuursâ tieđâlâš tekstâuásist Anarâš-loostâst ive 2003 (referistim: Ilmari Mattus):

Heikkâ Saammâlkandâ Mattus šoodâi 10.9.1838 uáli juo kievhis vaanhimijn Pááđáár siijdâ Jormo pääihist. Perrust lijjii 7 pärnid. Purrâmuššân lâi iänááš pecimääli já ehidist enni ain luvâttij párnáidis eehidrukosijd já Eeči mii já Hiärá sivnádâs. Ive 1856 kirkkohiärrá E.W. Borg kiddij huámášume 18-ihásâš Heeikân, kiäst lâi šiev máttu. Sun valmâštui katekeettan 1858, mutâ algâttij katekeettan esken 1864. Sun tooimâi meiddei faŋgâfievrárin 1868 – 1871. Lukkárin Hendrih väljejui ive 1871, já vuossmuu já áinoo keerdi katekeeta viirgán 1883. Sun luovâttij katekeeta virgees Matti Lehtolan ive 1893. Jormo-Hendrih lâi fáárust čälimin Aanaar kieldâhaldâttâs vuáđudemäššikirje ive 1876, lâi kieldâlävdikode värialmajin 1894 – 1899 já kullui meiddei Aanaar škoovlâ vuossmuu stiivrân. Sun lâi jieš vuossâmui uáppei juávhust Aanaar uđđâ škoovlâst. Jormo-Hendrih naajâi Aikio Ánnáin (1842 – 1910) já suái finnijn čiččâm pärnid, moin nelji jammii já kuulmâst ohtâ lâi peljittem. Heikkâ eelij tuđâvâžžân perruinis Juvduujuuvâ lusmeest. Mainâseh iä lah tiäđuust ennuu. Kavnum láá kuttâ mainâs, moin kyehti láá elleemainâseh, kulmâ sämmilii elimist já ohtâ mainâsijn lii jieijâs elimist”.

Jormo-Hendrihist lâi meiddei mučis já ollâ veisidemjienâ, mast sun lâi pegâlmâs.Sun jođettij kirhoost veisidem vala kyehti ive ovdil jämimis. Sun jaamij 06.05.1926 já lii hävdidum Aanaar hävdienâmân.



Kove: Museovirasto
Jormo Hendrih, Heikki Mattus lâi vuosmuš anarâš kanttor já katekeetta.

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

Maassd pajas

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi