siida


Lesk-Ant Uul, Uula Morottaja j T.I.Itkonen Tlvitupeluobbl tuve lunne. Kovvejeijee Frans im. Sijd Matti Vale arkkdh.

ERKKI ITKONEN

 

Erkki Esaias Itkonen šoodâi Anarist 26.6.1913 kirkkohiärrá Lauri Arvid Itkos perruu nuorâmussân. Anarist aassâm paasij kuittâg uánihâžžân: juo tast puáttee ive peerâ varrij Viihtin. Ko Itkonen čaalij pajeuáppen 17-ihásâžžân Lohjaast ive 1930, máttááttâlškuođij sun aalmugtivtâlâšvuođâtutkâm, suomâkielâ já syemmilâš-ugrilâš kielâtutkâm Helsig ollâopâttuvâst. Sun valmâštui filosofia kandidaattân ive 1933, mon maŋa sun poorgâi Suomen suku -nommâsâš tutkâmlájádâsâst Järvenpääst professor E.N. Setälä assistenttin. Ko Itkonen nágáttâlâi tuáhtárin ive 1939 tooimâi sun Helsig ollâopâttuvâst dosenttin. Iivij 1950 – 1956 koskâsâš ääigi sun lâi syemmilâš-ugrilâš kielâtutkâm paijeelmiärásâš professorin já iivij 1956 – 1963 koskâsâš ääigi eidusâš professor. Iivijd 1964 – 1983 Erkki Itkonen lâi Suomâ Akatemia jeessân.
     
Erkki Itkonen tooimâi aktijvâlávt meiddei seervijn, el. Syemmilâš-ugrilâš Seervist (ovdâalmajin 1968 – 78) já Säämi Čuovviittâsseervist (saavâjođetteijen 1957 – 62). Sabmelaš-loostâ toimâtteijen sun lâi 1934 – 1950 koskâsâš ääigi.
     
Totken Erkki Itkonen lâi ubâ 1900-lovo merhâšitteemus fennougrist. Sun olgosadelij stuorrâ mere uđđâ ovdedeijee tutkâmuš syemmilâš-ugrilâš kielâin, meiddei maaŋgâin jieškote-uv sämikielâin já sämikielâlâš kirjálâšvuođâst. Itkonen lâi tuše 26-ihásâš, ko sun nágáttâlâi ive 1939 – nuorttâsämikielâ (eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâ) vokaalij šlajâlâš jiešvuovijn já olgosadelij ive 1946 jotkâuási, mii kieđâvušâi nuorttâkielâ muálkkáás pištemsysteem ráhtus já šoddâm. Tast maŋa sun vijđedij uáinu jienâduvâin kielâopâlâš haamijd já ceelhâoopân. Sun kieđâvušâi ovdâmerkkân duaali, verbâsujâttem já sajehamij historjá jieškote-uv syemmilâš-ugrilâš kielâin. Suu tobdosumoseh suomâkielâlâš kirjeh láá Kieli ja sen tutkimus (1966) sehe Suomen kielen etymologinen sanakirja I-VI (1955-1978), mon toimâtteijeejuávkun sun kullui ubâ sänikirjepargo ääigi.
     
Anarâškielâ lâi kuittâg Erkki Itkos kuhesáigásumos já rákkásumos tutkâmčuásáttâh, moin sun poorgâi 1930 -lovo rääjist kidâ 1990-lovo räi. Juo iivijn 1935 já 1936 sun nuurâi Anarist hämiopâlâš amnâstuv sehe sänivuárhá já algâttij ive 1950 systemaatlâš nuurrâm anarâškielâ sänikirje várás. Pargo puáđusin almostui 1986 – 1991 vijđes tieđâlâš sänikirje Inarilappisches Wörterbuch I-IV. Sänikirje várás Itkonen raahtij ortografia, mii lii ucánjáhháá täärhib ko tááláá ääigi kevttum čäällimvyehi já mii maainâst aainâs-uv moonnâm ihečyeđe algâpele kevttum kielâ já toi sierânâs suomânij jienâdâhjiešvuovijn. Kirje tuálá sistestis ohtsis aldasáid 6000 säniartikkelid. Tot vuáđuduvá 1880-lovvoost 1980-lovo räi nuurrum amnâstâhân, mast iánááš uási lii Erkki Itkos já suu muádilov anarâš kielâmiäštár pargo puáđus. Sist Aili Paadar išedij Itkosii sänikirjepargoost maŋeláá Helsigist vala 9 mánuppaje ääigi, siämmáá ko moodijd ohhoid meiddei Elsa Kuuva (tääl Valle) ive 1978, kuás amnâstâh majemuu keerdi tievâsmittui.
     
Puohâin tergâdumos anarâš informant akateemikko Itkosâžân lâi eeppidhánnáá Lesk-Ant Uulá ađai Uula Morottaja (1892-1963), Sabmelaš-loostâ aktiijvâlâš čällee, kiäm Itkonen noobdij pyeremusâi sämmilâš kirječällei viärdásâžžân mainâsteijen. Uula Morottajain sun vaarâ peesâi-uv puoh aldemustáá anarâškulttuur puoh vuáđulumos jiešvuođâ. Keessiv 1952 Itkonen paddij Anarist kyehtnubáloh anarâššâd, kiäin maaŋgah lijjii mieldi meiddei sänikirjepargoost: Elsa Kuuva, Katri Lahdenmäki, Uula Morottaja, Jouni Musta, Maarit Musta, Iisakki Paadar, Inga Paadar, Pekka Paadar, Matti Saijets, Heikki Sare, Matti Vale já Juhan Matti Vale. Tai paddiittâsâi vuáđuld Itkonen valmâštij majemuu pargoos anarâškielâlâš kielâčáitusčuágálduv Aanaarkiela čájttuzeh (1992), mon savâstâlmijd sun meiddei jieš litteristij ađai miärhui pajas já jurgâlij suomâkielân.

Erkki Itkonen jaamij vyesimáánu 28. peeivi 1992, tuse pelnub oho maŋeláá, ko sun lâi majemuu keerdi iällám pargosajestis já hyvástâllâm pargoskipárijdis. Sun lâi šoddâm anarâš pirrâsân já iäljárušâi anarâškielâ totken já tuárjon puustavlávt eeđân ubâ elimis ääigi.



Kove: Museovirasto
Akateemikoh Martti Haavio já Erkki Itkonen professor Martti Rapola 75-ive čoddâmpeeivijn Sääksmäkist ive 1966.

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

Maassd pajas

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi