siida


Markk‚nist fijnott‚llui cimcc‚hpadijguin. Saara Aikio, Mikko Palokangas, Maria Morottaja (Ranta-MŠŠrjŠ), Elsa Aikio, Johannes Morottaja, Olga Morottaja, Anna-Briita Mattus jŠ Paul Vale kŠlgu ive 1920. Museovirasto.

MÁÁCCUH

 

Anarâšmááccuh hervâttem siämmáásullâsâšvuotâ kávnoo enâmustáá Taažâ Varjâvuonâ já Suáđigil Vuáču sämimáccuhijn. Jođedijnis láá sämmiliih tuálvum jieijâs kulttuur jieškote-uv uásán sämikuávlu. Vaikuttâsah máccuhkulttuurân láá lamaš kuábbáá-uvpiälásiih. Anarâšah láá varrim Taažân, mii lii lamaš meiddei tergâdis kävppikyeimi.
Nuorttâ-Aanaar kuávlust kiävttoo ain-uv tuše anarâšmallisâš mááccuh. Ton hervâttem lii jo-uv kevttee suuvâ tâi tuoivuu mield hervâttum, tegu Aanaarjäävri eres-uv kuávlui pirrâsijn lii lamaš vyehin. Máccuhijn tiättojeh páiháliih jiešvyevih já mááccuhkulttuur mield jieškote-uv kuávloid lii ovdánâm jieijâs hervâttemvyehi.

Sämimááccuh kevttim ij lah kuássin potkânâm. Mááccuh lii lamaš ovdeláá argâpiivtâs, mut ton kevttimulme lii tááláá ääigist rievdâm. Anarâš aalmugmáccuhist lii šoddâm maaŋgâkiävttusâš juhle- já ovdâstempiivtâs, mon puáhtá ain-uv kevttiđ meiddei pargopivtâsin. Mááccuh lii aalmugpiivtâs, mii ärbivuáválávt kunnijât puárrás, mut ovdán uđđâ suhâpuolvâi mield. Sämimááccuh lii kielâ lasseen tergâdis uási anarâš identiteet.

Iivneh já amnâseh

Anarâšmááccuh vuáđuivne lii čappâd tâi tevkisčuovjâd, hervâttâsivnen ruopsâd, fiskâd já ruánáá. Ärbivuáválávt mááccuh lii koorrum leđđest, mut eres-uv kággáh kiävttojeh. Nissoon kesimááccuh lii pumbulist tâi mastnii eres materiaalin tohhejeijee kággást. Nissoon pihtâsáid kulá ärdeelijne já almaa siäpulâs siskiibel čevelijne.
  
Tälvipivtâsin nissoon já almai lává kiävttám peeskâ, mii kuárroo vyesinaahkijn, mut kiälkkáhaalareh láá puáttám ärbivuáválii peeskâ argâkiävtu sajan. Lasseen ärdei alne kiävttoo lukkâ, amas peskâ njuoskâđ já tot tuálá lieggâs. Meid čevelijne kevttui luhháin já peskáin. Lukkâ kiävttoo meiddei sämimááccuh alne syeijin. Nisoneh iä keevti luuhâ peeskâ syeijin, pic stuorrâ ulloliijne.
  
Kamâspidoh kuárrojeh poccuu kamâsijn. Almai kamâspidoi pajeuásih hervâttuvvojeh, mut nisonij kamâspidoi pajeuásih láá mááccuh vyelni čiähusist, et toh kuáđđojeh heervâthánnáá. Almaah kevttih meiddei šišnepuuvsâid ađai stiváid moi jyelgiuásih láá koorrum poccuu kamâsijn.
  
Tälvikammun kiävttojeh poccuu kamâsijn koorrum sovskammuuh, moh kiässojeh juálgán vuodduiguin, meiddei kurekammuuh láá kiävtust. Poccuu kállunäähkist já kamâsijn kuárrojeh kálluheh. Poccuu kamâsijn ráhtojeh meiddei kamâskistuuh. Argâ- já pargokistuin iä lah hervâttâsah. Juhlekistuin láá hervâttâsah saavŋijn já ruoddâsijn.
  
Kesikammuuh láá kuusâ- tâi poccuušišnečässiheh, moh vuáidojeh pikkâ-vuojâsiävuttâssáin jehhen kevttimulme mield. Čässiheh láá táválávt vuodâkammuuh.
  
Eres káárvuh

Vuodduuh já puáhhááh čuáldojeh njuškomáin. Nisonijn já almain láá jieijâs kovoshäämih. Nisonij vuoddui kovoshäämih láá episymmetrisiih já almai symmetrisiih. Puáhhái kovosmaalih spiekâsteh kobdoduv peeleest, ko nisonij poovij lii keezzib ko almai poovij. Almaah kevttih meiddei nähkipuáhháá.
  
Nissoon tälvikappeer lii vyesinähkikappeer tâi kamâskappeer. Kappeer hervâttuvvoo leđđeetiepijguin. Kesikaperin lii ruopsis leđđeekappeer.
  
Almaa tälvikappeer lii čiehâkappeer, mast viergi já leđđeehervâttâsah maneh pirrâ uáivi. Tälvikappeer tievâdâssân láá uuvjah tâi eres tievâdâssân toháliih amnâseh. Kesikappeer lii koorrum tegu tälvikappeer mut lii viergittáá.

 

Ella Sarre


Kove: Juhani Honkola

Kovegalleria
Anarâš máccuheh

 

Kove: Juhani Honkola
Sovskammuuh ađai njuppâheh sehe sierâlágán olbehervâttâsah.




Kove: Mervi Haavisto
Sämimááccuh kuárroo mittotiilámpargon. Tuáijár Ella Sarre já ärbivuáválâš oovtkiärdánávt hervâttum almaa mááccuh.

 

Maassâd pajas

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi