siida


Markk‚nist fijnott‚llui cimcc‚hpadijguin. Saara Aikio, Mikko Palokangas, Maria Morottaja (Ranta-MŠŠrjŠ), Elsa Aikio, Johannes Morottaja, Olga Morottaja, Anna-Briita Mattus jŠ Paul Vale kŠlgu ive 1920. Museovirasto.
Inarinsaamelaiset
Historia
Elinkeinot
Kulttuuri
Elämäntapa
Ympäristö
Kieli
Tutkimus

MAAILMKOVE

 

Anarâšah, nuuvt tego sämmiliih mudoi-uv, láá tuháttij ivij ääigi hárjánâm eelliđ luándust. Luándu ij lah kevttum eenâb ko tot killáá. Ko ovddii ääigist ulmuuh lijjii uccáá já pivdoenâmeh ennuv, te ulmuuh puohtii sirduđ ain vyeŋes enâmáid.

Anarâšah láá kiävttâm luándu nuuvt, et láá šiäštâm kuolijd já pivdoelleid. Áigápuáđu tet tiäđust-uv pivdii motomin ennuv-uv, mut ulmuuh äddejii, et luándu ferttee peessâđ vuáŋŋuđ. Pessejeijee luudijd ij kolgâm pivdeđ ige jäävri kolgâm pivdeđ kuárusin.  Muorâid já miestuid ij kolgâm skemmiđ ige tušij tet čuoppâđ. Meeci pyellim estui nuuvt, et tullâ kieđâvuššui huolâlávt. Keessiv koškádâhhân jo tullâsaje valjim lâi tehálâš, siämmáá tuulâ stuárudâh. Tullâ pieijui lahtâ sajan teikâ riddorááján, já pieggâ koolgâi leđe čääsi ige eennâm vuást. Jis mecci kuittâg puállái om. aldâkkâs kooskâstmist, te ulmuuh iä pááccâm vyerdiđ časkâdeijeid, mut algii tállân jiejah časkâdiđ vaaivijd šeštihánnáá. Luándu lâi muččâd, ko tot lâi lihâttâlhánnáá. Autoluoddâ teikâ puhelinlinjâš pilledij enâmijd.

Ovddiibeln mainâstum aašijn láá kuittâg spiekâstuvah, moi suujah iä lah tárkká tiäđust, nomâlávt kode já maijuu suvâttemmin pivdem majemui čyetilovoi ääigi, lopâlávt 1800-lovvoost. Maijuupiivdost lii taggaar tiätu, et Aanaar já Kittâl kooskâ lâi sopâmuš maijuupiivdost. Ohtâ muštâlus kovvee pivdorijdo aanaarlij já kittâllij kooskâst, mon suujâst Aanaar sijdâlensman Morottaja kuddui. Kittâlliih lijjii algâttâm pivdo ovdil sooppum ääigi. Koddepivdo lâi mottoom uásist sijdâi kooskâst ohtâsâš, já piivdost lijjii sooppum algâttemääigih. Mondet taah tivrâs pivdoelleeh pessii loptâšuđ, ij lah aaibâs čielgâs. Tothân ij lam sämmilij luándukevttimvyehi. Ohtâ suijâ saatij leđe tot, et lijjii tagareh pajeh, kuás lâi vänivuotâ purrâmâšâst. Nubbe suijâ lâi vissásávt-uv Säämi viäruttâs já pirkkallij toimâm. Taah vátámušah, mot pottii ulguubeln, päggejii sämmilijd pivdeđ salâselleid čuuvtij eenâb ko jieijâs tárbu lâi. Kuálmâd suijâ sáttá leđe tot, et eidu 1700-1800-lovvoin Anarân puáđiškuottii vieres ulmuuh, moh pivdeškuottii siämmáin pivdoenâmijn.

Lii-uv tááláá ääigi anarâšâst siäilum tovláá ääigi uáinu luándu šeštimist? Taan ääigihân puoh luánduiäláttusah tuáimih moottorijguin. Poccuid ij pyevti toollâđ ige kuálástiđ, jis ij lah moottorkiälkká, pehhee, moottorkäärbis teikâ auto. Piergâsij tivrâsvuotâ váátá ennuv poccuid, mii vist kuulât kuátumijd já luándu. Tääl luándu šeštim ij lah innig sämmilij, mut ohtâsâškode haaldust.



Matti Morottaja



Kuvateksti.

 

 

 

 

 

Kuvateksti.

 

 

 

 

 


 


Mytologia
Ristâlâšosko



 

Maassâd pajas

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi