Sámit leat atnán muhtun muddui luondduurttaid biepmu njaddemii ja teadjaávnnasin. Deanuleagis šaddi deanutimjana sáhtii čoaggit sáttogáttiin suoidne-borgemánus. Dan leat geavahan juogo varasnaga dahje daid leat goikadan gihpuid mielde dálvvi várás. Deanutimjana sáhttá geavahit dego dábálaš timjana: biergoborramušain, máliin ja juhkosiid njattan. Timjanliepma dahje -teadja sáhttá veahkehit gosahahkii dahje suotnageassimii ja dat jođálmahttá biepmu suddama. Sámit gohčodit deanutimjana maiddái “honnetrássin” dan álbmás hája dihte.
Deanu timjan, honnetrássi
Deanu čázádatguovllus ja Finnmárkku rittus šaddi nubbi luonddudilálaš luondduurta lea rásselávki (Allium schoenoprasum). Rásselávkki sáhttá geavahit varasnaga guolleborramušaid, omd. guollemáli dahje guolevuoivasa njattan. Sáltejuvvon dorskeoivviid sisa sáhttá bidjat rásselávkkiid ovdal vuoššama.
Vuodjarási (uvlorássi) nuorra lasttaid sáhttá giđđat borrat nuvván dego saláhta. Lasttaid sáhttá maiddái goikadit teadjaávnnasin. Vuodjarási borran jávkada sáltti ja čázi gorudis, buorida borranlusttu ja vuodjarásiiguin sáhttá njaddet vuddjes biepmuid. Dálkkasin vuodjarásit anihit jiktii ja gužžanváttuide ja dat buoridit čoavjji doaibmama.
Urttat goađis
