Lappologat leat muitaladdan čállosiinniset, mo sámit vurkkodit bohcco-, sávzza- ja gáiccamielkki oktan šattuiguin. Dán vurkkodanvuogi leat gohčodan “kombon” dahje “rássemielkin”. Rássemielkái adnojuvvojedje máŋggat šattut, sihke rássenađat šattut ja dat dábáleamos muorjjit. Rássemielkki lávejedje vurkkodit muorraáŋkaris dahje eará muorralihtiid siste dahje bohcco dahje sávzza čalbmasis ráhkaduvvon seahkaid siste.
T. I. Itkonena mielde Eanodagas lávejedje vurkkodit bohccomielkki guomočoavjjis nu, ahte mielkái lasihuvvojedje juomut, čáhppesmuorjjit ja luopmánat. Ohcejogas lávejedje sehkket bohccomielkái 1800-logu álggus gieddejuomuid (Rumex acetosa) ja eavrruid (Oxyria digyna). Mielkki sáhtte jiekŋudit ja geavahit “jiekŋamielkin” dahje heŋget goahteholgii lohppet ja goikat vuosttálágan čoaltun.
Eanodagas lávejedje sehkket mielkái nuorra boskalasttaid, mat ledje vuššojuvvon, smávvejuvvon ja uhccánaš sáltejuvvon. Dasto mielki buddejuvvui stáhpelihtis gáldui ja borrojuvvui maŋŋelis. Ohcejogas juomuid čuhppe “gaskanšatta, dasto smávvejedje, vušše ja bidje bohcco dahje sávzza mielkái jiessut, nu ahte das šattai áibbas borahahtti”.
