Árbevirolaš sámeduoji mávssoleamos iešbuvttaduvvon materiála lea šaddobárkejuvvon bohcconáhkki. Sisttis leat duddjon dolin buotlágan gárvvuid, maid dán áigge sáhttá ráhkadit gággásis. Sisttis duddjojit ainge náhkkegárvvuid, -lávkkaid ja -seahkaid ja sistti atnet ainge smávit duodjeosiin. Ovdal iešráhkaduvvon náhki atne maiddái bohccogeassáin. Sisti lea dán áigge divrras duodjemateriála, dasgo dan hui hui áddjái ráhkadit.
Sistti ráhkadeapmi álgá bohcco njuovvamis. Duollji njaldojuvvo fuolalaččat ja biddjojuvvo dasto muohttaga sisa vuordit gieđahallama. Duolji sáhttá navildit maŋŋelis giđđat suddi muohttagis dahje álgogeasis čáziin guohcagahttimiin. Luvvan guolggat gavvojuvvojit suorpmaiguin ja asibeale biergo- ja buoidebázahusaid dellojuvvojit dárkilit jiehkkuin.
Navilduvvon bohcconáhkki bárkejuvvo nu, ahte dat luvvaduvvo vuos vuššojuvvon ostocohkodagas. Cohkodat galgá leat álggos viehka láivi, amas bilidit náhki. Dat dahkkojuvvo dađistaga veahkadeabbon. Gieđahallan bistá 1-2 vahku. Dasto náhkki goikaduvvo ja neskojuvvo, meidojuvvo ja dipmaduvvo vanahallamiin.
Sieđgabárku (ostu) addá bohcconáhkkái čáppa liekkusruškes lasseivnni. Dán ivnni sáhttá čohkodahttit, go lasiha ostocohkodahkii leaibe- dahje soahkebárkocohkodaga. Fiidnenvuoiddasin leat ovdal atnán sáiddevuoivvasoljju ja čázi seaguhusa. Dán áigge atnet beallemas- dahje juoba borramušoljju. Seamma bargovuogit leat adnojuvvon maiddái náhkkegárvvuid dikšumis ja suddjemis dalle, go eai leat anus.
Bárku latnjasa ruŋggus álkimusat njali áigge geasseguovdil. Njalli lea guohcadakŋasa lieđđuma áiggiid. Sieđgabárku latnjasa alimus lanji áigge gieđain gaikumiin guhkkodahkii muhto dan sáhttá maŋŋelis bođđet maiddái buvkkuin dahje bárkenruvddiin vuollamiin. Guđege atnui galgá leat iežaslágan bárku: roavváset bárku ja hui njuorra sieđggažiin vullojuvvon bárku. Fiinna bárkostiellasiin lávejedje vuoššat vátna čázis dáigasa, mainna dasto bárkejuvvui náhkki.
Sistti gorrot áimmiin ja dávggasis suotnaárppuin. Ovdal sistti goarrumii atne bohcco savosuonas bodnjojuvvon suona. 1950-logu rájes náhkkegárvvuid leat gorron syntehtalaš árppuin, vuos nailonárppuin ja dán áigge guhkessáras filameantaárppuin, mii maiddái galgá vuos bodnjojuvvot ovdalgo goarrugoahtá. Go áibmi nahkehuvvo náhki čađa, de adnojuvvo suorbmageažis sisttis gorrojuvvon suorbmagoahti.
Erenoamáš fiinna ja litna vilges sistti lávejit ráhkadit loahpageahčen giđa beaivvádahkan muohttaga alde. Vilges sisti ii leat seamma nanus go dábálaš sisti, muhto dainna sáhttá maiddái hervet.
Lassedieđut:
Sisnaa poronnahkaa – sisnanteon opas. Sisnaa poronnahkaa -hanke. Saamelaisalueen koulutuskeskus / Sámi oahpahusguovddáš. 2. painos. 2012.
Somby, Seija Risten: Sisti Duodji. Sámediggi. Vaasa 2008.
