Ássan ja suodji
Olmmoš ja su eallit dárbbašit visttiid suodjin. Lavdnjegoahti lea davvi olbmuid ja sin giehtaealliid suodji. Lavdnjegoahtái mannet 60 muora ja vel gáhttui lasi. Beassi adno goahtegáhtus ja seinniin lavnnjevuolde amas mieskat. Lavdnjebuvrrit leat sávzzaid, šibihiid várás sihke guliid ja eará biepmuid seailluheapmái.
Bealljegoahti ja lávvu leat johtti olbmo suojit. Murrenbáikkis leat soahttu ja smáhkkomuorra, smáhkut, čoskkat, galddat, hálggut, ferkkonat, doajáhagat ja beassit. Seailluheami várás leat šiljus vel suonjir, luovvi, luokti, jiellit, bilda, aski ja holga.
Biktasat
Sámiid árbevirolaš bivttastanvuohki vuođđuduvvá buorre muddui bohccos fitnašuvvi dorkasiidda ja náhkiide. Dorkasat ja náhkki gieđahallojuvvojedje luonddušattuiguin bivttastanmateriálan. Biktasiin adnojuvvon ullu lávejedje báidnit ostojuvvon báidnagiiguin ja luonddus fitnašuvvi ivdneávdnasiiguin. Bohccogápmasiin ja -duoljis dahje gusanáhkis gorrojuvvon gápmagiid siste atne gámasuinniid. Gámasuoinnit ledje ráhkaduvvon ájaguorain šaddi luktiin. Luktit čuhppojuvvojedje, cábmojuvvojedje ja dasto goikaduvvojedje gámasuoidnin.
Suovvaguoika-Mukkala hávdesáji arkeologalaš roggamiid oktavuođas jagi 1934 gávdnon vuoddagat leat 1600-logu beallemuttus. Dát leat vissásit boarraseamos seilon sámi tekstiillat. Ivnnit leat erenoamažit bures seilon.
