Olmmoš lea álo háliidan čiŋahit diŋggaid ja čiŋadit ieš. Ivnnit ja báidnin lea okta hervenvuohki. Šattuid ivnniiguin sáhttá báidnit sisttiid, gággása, ulluid ja ulloláiggiid. Šattuiguin báidnimii heivejit ullo-, bummol- ja liidneláiggit vielgadin dahje ránisin. Láiggit galget bassot ja doidojuvvot ja biddjot čanasávdnasii ovdal báidnima.
Fiskada fidnejedje livnnjus ja maiddái fiskesmáđira ja gieddemáđira liđiin, lageža ja skierri nuorra lasttain, gieddejuomu ruohttasiin, idnis ja fiskegielddás ja maiddái máŋggain jeagelšlájain nugo reatkká jievjumis ja seaidnefiskesjeahkális. Earenoamáš čáppisin atne fiskes ivnni, man fidnejedje, go válmmaštedje báidnoliema idniin ja soahkelasttain. Muhtimin idniid vušše seahkalagaid livnnjuiguin. Idniid geavaheapmi ii báhcán dušše geassái, dasgo daid sáhtte čoaggit maiddái muohttaga vuolde. Daid bidje varasin veaikeskállui oktan láiggiiguin, maid áigo báidnit, ja vušše diimmu veardde. Dain fidnejedje bistevaš čiekŋalis fiskes ivnni.
Rukses láiggiid, maid dárbbašedje, sápmelaččat liikojedje oastit gárvvisin, muhto jos dat eai lean fidnemis, de láiggiid báidne ruovttus. Rukses ivnni deháleamos ávdnasat ledje gieddemáđira ruohttasat, maid rogge eatnamis soppiin. Njuoska eatnamis šaddi máđiriid ruohttasiid garve, dasgo daid buvttadan ivnni atne menddo gámisin. Nuppe dáfus miestagiid siste šaddi máđiriid ruohttasat ledje menddo fiidnát ja adde ivnni illá mange veardde. Láiggiid vušše vuos máđira liđiiguin fiskadin ja easka dan maŋŋá ruoksadin ruohttasiiguin. Lea navdojuvvon, ahte máđiriid atnu lea boahtán árbevierrun suopmelaččain nugo maiddái šattu sámegielat namahus.
Ainjuo Ruoŧa Sámis sápmelaččat atne muhtimin varraruohttasa, go báidne ullu ruoksadin. Dábáleabbo lea goittotge leamaš náhki báidnin. Varraruohttasa suske, ja náhki vuide ruoksadin báidnašuvvan čolggain. Maiddái leaibbi bárkkuin leat náhkiide fidnen rukseslágan ivnni. Báikkálaš báidnagiid lassin lei fidnemis Gaska-Eurohpas buvttaduvvon kráhppa dahjege alitsariidna, mii lea báinnamáđira goikaduvvon ja mollejuvvon ruohtas.
Ruksesruškes ivnni fidnejedje báktegoarvvetjeahkális (suomag. kallioisokarve), man álbmotgielas gohčodit suomagillii kiventieran (”geađgečahkki”). Buoremus jeahkálat šadde geđggiin, main lei čáhci birrasis. Geađgečahkis gárvvistuvvon báinnalipmii sáhtte sehkket maiddái livnnju.
Gáranasmuorjji dakŋasiin fidnejedje ruškada ja rátnása. Ránes ja čáhppes ullu seaguhemiin fidnejedje ullui lunddolaččat iešguđetlágan ránes ja ruškes ivnniid, nu ahte báidnin ii álo lea dárbbašlaš.
Alit ivnni fidnejedje dušše indigo-nammasaš báidnagis. Dat válmmaštuvvui Gaska-Eurohpas doppe šaddi ivdnemorsingos dahje tropihkas buktojuvvon indigošattuin. Indigo vuvdujuvvui spábban ja čoaltun, maid ovdal báidnima luvvadedje olbmo gužžii. Go lasihedje indigo báikkálaš šattuin válmmaštuvvon fiskes báinnalipmii, de fidnejedje ruoná ivnni. Indigo lea leamaš gávppašeami bokte fidnemis jo hui árrat.
Measta visot luonddu šaddobáidnagiid earret indigo galgá darvvihit tekstiilafiberiidda metállasálttiiguin. Dábálepmosat dáin ng. cieggadanávdnasiin leat ruovde- ja veaikevihtrilla (dahjege ruovde- ja veaikesulfáhta) ja aluna (alumiinna sisdoalli duppalsálti). Vihtrillaid eai vealttakeahttá dárbbašan, jos báidnin dahkkui ruittus, mas korrošuvdna lei luvven ruovddi dahje veaikki báidnolipmii. Ruovdi dojii ivnniid rátnása guvlui ja veaiki fas ruoná guvlui. Aluna dan sadjái bisuhii ivnniid šearradin, muhto dan šattai skáhppot oastimiin. Ruoŧas aluna lea válmmaštuvvon industirálalaččat jo 1600-logu rájes. Lea vejolaš, ahte idniid leat geavahan duddet aluna, dasgo dat sisdollet valjis alumiinna.
Bárkkut
Sámit leat atnán erenoamážit osttu (sieđgabárku) náhki ja dorkasa bárkemii. Ostejuvvon sisttis gorrojuvvojit gárvvut, lávkkat ja seahkat. Soahkebárkku atnet maiddái siste- ja náhkkedujiid báidnimii ja bárkemii. Soagis fidne sistái ruškadet ivnni go sieđggas muhto soahkebárkocohkodat garrada eanet sistti go ostocohkodat. Soahkebárkku atne maiddái ulloláiggiid ja firpmiid báidnimii ja muorradujiid hervemii. Borahanávnnasin leat atnán ovdal gunaid ja maŋŋelis kemikálaid.
Bárku báđis
Leaibbi bárkkus fidne rukses báidnaga ee. goavdásiid govvosiid sárguma várás.
Firpmiid ja sáimmaid báidnin
Firpmiid ja sáimmaid lea dárbbašan báidnit vai bivdet bures. Dasa leat atnán boares muora ja soahkemáddaga bárkku ja čáhppes duovlli, lassin sálti ja gutna ja dain vuoššai báidnaga ja luvvadii sáimmaid das. Šattai ruškeslágan ivdni.
Bárkkuin báidnojuvvon gáidnu
