Davvin šaddet sieivasoahki, sotnjesoahki, lageš ja skierri. Sierra soahkešlájat sáhttet seahkanit gaskaneaset, šaddet hybridan. Liđiid gohčodit urbin. Go soahki šaddágoahtá de ihtá vuos ođju dahje risseođju, dasto gohčoduvvo vesán ja vehá stuorábun fas látnján ja de loahpas muorran. Oljolánját leat olggosoaidnit dego oljonaga, šallagat ja čáhppadat, vilges sárgát ja daid beassi ii goarvas. Oljomuorra lea hui buleš ja dálvet fidne dola álkket.
Soahkemuorra ávnnasin
Muorrašládja lea garas ja nanus, danin dat leage heivvolaš muorraduodjái ja visttiid ja vuodjenreaidduid dahkamii. Visirsoahki lea fas čikŋamuorra ja heive niibenađaide ja bolluide. Rissebáhkis sáhttá dahkat hearvadiŋggaid. ”Iihan dáppe livčče birgen, boaldit muora ja buot. Guollebivddus: fierbmegoikadanholggat, álit, čuoimmitge, meardebivddus reŋkkot, buhket, čuollu. Fatnasa gávuheami várás holga ja buhkke vai ii billašuva muohttaga ektui. Lájus: suoidnestávrrát, luovit, áiddit, áidásat, goikadanseibošat. Boazodoalus: jorit, dalle dan áiggis go guođohan, de čuohppan sogiid, rátkkašan guottetsiiddaide, diet jorit dovdojit ainge muhtun báikkiin. Guolle- ja rievssatbivdogođiid lean cehkkon báikki alde.” “Luossabuođđumis adnojit: oarjjuolggit, reŋko, reŋkobahta, luovvemuorat, hárččet, suorit, risseáiddit dahje dáibosat, sierramat dahje rittat. Rissiin ii galggašii lasta, šaddet menddo lossadin čázis buođo vuostá. Hárččeha lávejedje čatnat bessodagaiguin soajáide. Oarjuolgi bistá 10 jagi, ferte goit jahkásaččat divodit.”
Rissit
Rissit leat maid hui anolaččat máŋgga sajis. Gittiid dikšumis heasta gesii risselahtta, mainna lebbii muhkiid gieddái. Goađis, šiljus ja viesus atno uvdnaluvddá ja láhtteluvddá dahje suohpal. Lotnjes lánjáin savnnjašanluvddá. Lastarissit šibihiidda ja herggiide. Soahkevuostá jeagohemiide. Uvssa vuollái rissemáhtta, masa julggiid sihkastit. Lávvo- ja goahteduorggat. Dálvet sajusdollagáddái ráhkadit rissiin čohkkánsaji. Geassit dahká unnit dola rissiin. Rissit cahkkehahkan ja háltin, bassenmuorran ja goaŋkun. Suohpaniin darvehit ealliid, rievssaha gárdut rissiiguin, áidumiin ja vuopmaniin gottiid ja bohccuid bivdit ja čáhcelotti bivdit muorralottiin. Jeagellimpui maid čuggejuvvui rissi, masa de sáhtii dohppet go galggai limppu sirddašit. Meahcis vázzedettin suoskkadit lastarissiid, álustit, dat buhtista bániid. Duhkorassan rissebohccot.
Beassi
Beassi lea álkimus loggut giđđat ja goikadit deattu vuolde vai njuolgá. Ovdalgo geavaha, ferte luvvadit báhkka čázis dahje dola bajábealde ligget vai dat sodjá buorebut. Liegga beassi gorro soagi dahje beazi vettiin. Beassis dahke sáibmagivttaid, niibenađaid ja beassegeavllega lubmema várás. Nuortalaččat dahke vel máŋggahámát ja -sturrosaš gáriid ja goriid. Dábálaččat dahke nu, ahte sojahedje beassi lihti hápmái ja gorro dan vettiin. Beasselávka lei buorre niesteseahkka jeaggelájuid áigge, doalahii čoaskkisin, eai beassan niesttit báhkkanit eaige goikat. Duhkoras skilan (suomag. helistin), sálteboahtal ja čiŋat.
Bárku
Bárkkuid ja osttuid geavahit siste- ja náhkkeduodjái ivdnin ja ostun. Bárkku galggai faskut fiinnisin, goikadit ja vuoššat ostun, dávjá ovttas sieđgabárkkuin. Soahki addá ruškadut ivnni go sieđga muhto sisti garrá eanet soahkeosttuin go sieđgaosttuin. Dat adnui maid báinnan ulloláiggiide, muorraduodjái ja sáimmaide, firpmiid cihccat. Čanasávnnasin geavahedje guna ja kemikálaid go daid fidnegođii.
Gutna
Soahkemáddagii, gámasuoidnešaddui ja jieretmiestagiidda gilvvan. Návrrašbealddus dat caggá máđuid. Bohtetussii ii heive gutna. Giđđat muohta suddá buorebut gunain ja lea dukta. Gutna lea buorre geallanávnnasin ja buhtisteamis. Gáffegievnnit, ruostaruittut, messet- ja veaikediŋggat ja geimmodan basttet čuovgagohtet. Siŋke- ja aluminlihtiid ii galgga gunain ruvvet. Gunaiguin bassat láhtti, dat buhtista vaikke sáhpánbaikkaid.
