siida


Uula Morottaja ja T.I.Itkonen Talvitupalompolon talolla. Kuvaaja Frans Äimä. Siida Matti Vallen arkisto.

MARJA-LIISA OLTHUIS

 

Marja-Liisa on syntynyt Inarin Partakossa elokuun 9. päivänä 1967. Hänen isänsä oli Kaaperin Eljas (Eljas Mujo) ja äiti on Hentin Heikin Elsa (os. Aikio, nykyinen Väisänen). Hänen isänsä ja ukkinsa Hentin Heikki (Heikki Aikio) hukkuivat moottorikelkalla ajaessaan Marja-Liisan ollessa neljän ikäinen. Tämän jälkeen he asuivat äitinsä kanssa jonkun aikaa Utsjoella ja Nuorgamissa, lähtivät myöhemmin Kuhmoon, jossa hänen äitinsä avioitui uudestaan.

Peruskoulunsa hän aloitti Partakossa vuonna 1974, jatkoi Utsjoella ja Nuorgamissa ja loppuosan peruskoulusta hän suoritti Kuhmossa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Kuhmon lukiossa keväällä 1986. Yliopistollisen opintonsa Marja-Liisa suoritti Oulussa ja kirjoitti filosofian maisteriksi maaliskuun 25. päivänä 1992. Saman vuoden joulukuussa he muuttivat miehensä kanssa Hollantiin. Marja-Liisa on ensimmäinen inarinsaamelainen maisteri ja eniten oppia saanut inarinsaamelainen. Tutkimuksen osana hän suoritti sivulaudaturin inarinsaamen kielen deverbaalin substantiiveista. Filosofian lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 2001 ja lisensiaattityö käsitteli kaksitavuisia pohjoissaamen -mi- ja inarinsaamen kaksitavuisia -mi- ja -me- nomineja, sekä niiden historiaa. Hän on tällä hetkellä kirjoittamassa tohtorin väitöskirjaa inarinsaamelaisista lajinimityksistä, jotka koskevat sieniä, kasveja ja lintuja.

Hän on myös saanut inarinsaamen yliopistokieleksi siten, että on suunnitellut ja toteuttanut 15 oppiviikon oppimäärää vastaavan approbatur-opin sisällön. Muutamat oppilaat ovat jo saaneet approbaturtutkinnon inarinsaamessa suoritettua. Tarkoituksena on tulevaisuudessa laittaa liikkeelle inarinsaamen yliopisto-opetus.
Merkittävä asia Marja-Liisalla on se, että hän on pystynyt säilyttämään ja edistämään inarinsaamen kieltä kaukana inarinsaamen ympäristöstä, asuessaan Kuhmossa, Oulussa ja Hollannissa.

Kirjalliset työt ja tutkimukset:
- Toimittanut laajan Inarinsaamen kielisen sanakirjan, jossa hän on käyttänyt pohjana Erkki Itkosen sanakirjaa ”Inarilappisches Wörterbuch”, sekä Pekka Sammallahden ja Matti Morottajan ”Säämi-Suomâ sänikirje” -kirjaa. Kirja on vielä käsikirjoituksena.
- Tehnyt kirjan Anarâškielâ kielâoppâ (Inarinsaamen kielioppi), joka on vielä käsikirjoituksena.
- Kääntänyt inarinsaameksi lasten katkismuksen Sun ana mist huolâ (Hän pitää meistä huolen) vuonna 1991
- Kääntänyt inarinsaameksi Evaŋgelium Matteus mield (Matteuksen evankeliumi) vuonna 1995.
- Kääntänyt inarinsaameksi ympäristöoppikirjan Luándukirje (Luonnonkirja) vuonna 2003.
- Kääntänyt ja toimittanut inarinsaameksi Kirkkokietâkirje (Kirkkokäsikirja), joka on vielä käsikirjoituksena.
- Kääntänyt ja toimittanut Kirholij toimâttâsâi kirje (Kirkollisten toimitusten kirja), joka on vielä käsikirjoituksena.
- Kirjoittanut novelleja Anarâš-lehteen.
- Kirjoittanut inarinsaamen kieltä koskevia tieteellisiä artikkeleita erilaisiin julkaisuihin.

Saamen Instituutti myönsi Marja-Liisalle Israel Ruongin stipendin, joka myönnetään nuorelle saamen kielen tutkijalle. Stipendin ojensi hänelle lokakuun 26. päivänä 1999 Koutokeinossa hänen pitkäaikainen opettajansa ja ystävänsä filosofian tohtori Tuomas Magga. Sen lisäksi, että hän on nuori kielentutkija, hän on myös ensimmäinen inarinsaamelainen, joka tutkii omaa kieltään. Vaikka hän onkin liittynyt maineikkaaseen joukkoon, jossa ovat sellaiset kielentutkijat, kuten M.A. Castrén, A.V. Koskimies, A. Andelin, Elias Lönnrot, A.J. Sjögren, Frans Äimä, T.I. Itkonen ja Erkki Itkonen, poikkeaa hän tästä kielentutkijajoukosta sillä tavalla, että hän on itse saamelainen ja inarinsaamelainen. Niinpä hänellä onkin toisenlainen perspektiivi ja näkemys asioihin, kuin mitä oli edesmenneillä ja maineikkailla kielentutkijoilla.

Marja-Liisa asuu nykyään Hollannissa ja hänen perheeseensä kuuluvat hollantilaisen aviomiehensä Henkjanin lisäksi kaksi tytärtä, Sofia (s. 1996) ja Ester Anne (s. 2004), joille hän puhuu kotonaan inarinsaamea.



Kuva: Ilmari Mattus
Marja-Liisa Olthuis Suomâ evangellâš-luterilâš kirho kirholij toimâttâsâi kirje -kirjan julkistamistilaisuudessa Ivalon seurakuntasalissa vuonna 2005.

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisin ylös

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi