siida


Uula Morottaja ja T.I.Itkonen Talvitupalompolon talolla. Kuvaaja Frans Äimä. Siida Matti Vallen arkisto.

HEIKKI MATTUS

 

Ensimmäinen kirkon edustaja, joka opetteli inarinsaamen, oli siis Inarin kappalainen ja myöhemmin Inarin-Utsjoen kirkkoherra Edvard Wilhelm Borg. Oppimestarinaan hänellä oli Jurmun-Henrikki (Heikki Mattus, 1838 – 1926), joka opetti hänelle inarinsaamea, mutta opetus oli myös kaksipuolista, koska E.W. Borg opetti Heikki Mattukselle suomen kieltä. Ja näin Heikki Mattus kirjoittaa vuonna 1887, joka on ilmestynyt kirjassa Inarinlappalaista kansantietoutta T.I. Itkosen kirjoitustavalla. Tässä kuitenkin hänen oma ja alkuperäinen kirjoitustapansa:

“Kun minä olin  kahdeksantoista vuotta vanha, jolloin en ollut vielä rippikouluakaan käynyt, tuli eräs  pappi, jonka nimi oli E. W. Borg. Hän otti minut luokseen, ja piti minulle rippikoulua ja päästi minut, ja myös ruokki minua rippikoulun aikaan, koska minulla ei ollut evästäkään. Sitten hän seuraavana kesänä otti minut luokseen ja opetti minua lukemaan ja kirjoittamaan suomen kieltä paremmin ja tuntemaan numerot ja piti minua luonaan siihen asti, että opin niin paljon, että hän lopulta vuonna 1865 pani minut Inariin toiseksi katekeetaksi lapsia opettamaan. Sama pappi oli minulle kuin kasvatusisä niin kauan kuin oli täällä Lapissa. Enkä minä häntä unohda elinaikanani. Hän olisi ottanut minut mukaansa Lantaan, mutta kun menin naimisiin hiukan ennen hänen Lantaan lähtöään, jäin tänne Inariin ja olemme vaimoni kanssa eläneet hyvin.”.

Ja näin vuorostaan Ritva Kangasniemi ja Petra Kuuva kirjoittavat inarinsaamen approbaturin tieteellisessä tekstiosassa Anarâš-lehdessä vuonna 2003 (käännös ja referointi: Ilmari Mattus):

Heikki Sammelinpoika Mattus syntyi 10.9.1838 köyhistä vanhemmista  Paatarin kylän Jurmun kodissa. Perheessä oli 7 lasta. Ruokana heillä oli enimmäkseen pettukeittoa ja illalla äiti aina luetti lapsilleen iltarukoukset ja Isä meidän, sekä Herran siunauksen. Vuonna 1856 kirkkoherra E.W. Borg kiinnitti huomionsa lahjakkaaseen 18-vuotiaaseen Heikkiin. Hän valmistui katekeetaksi 1858, mutta aloitti katekeetan virassa vasta 1864. Hän toimi myös vanginsaattajana 1868 – 1871. Lukkariksi Heikki Mattus valittiin vuonna 1871, ja ensimmäisen ja ainoan kerran katekeetan virkaan vuonna 1883. Hän luovutti katekeetan tehtävänsä Matti Lehtolalle vuonna 1893. Heikki Mattus oli mukana allekirjoittamassa Inarin kunnanhallituksen perustamisasiakirjaa vuonna 1876, oli kunnanlautakunnan varamiehenä 1894 – 1899 ja kuului myös Inarin kansakoulun ensimmäiseen johtokuntaan. Hän itse oli ensimmäisten oppilaiden joukossa Inarin uudessa kansakoulussa. Heikki Mattus avioitui Anna Aikion (1842 – 1910) kanssa ja heille syntyi seitsemän lasta, joista neljä kuoli ja kolmesta yksi oli kuuro. Heikki eleli tyytyväisenä perheensä kanssa Juutuan luusuassa. Kertomuksia ei ole tiedossa kovin paljon. Löytyneitä kertomuksia on kuusi, joista kaksi on eläinkertomuksia, kolme saamelaisen elämästä kertovia  ja yksi kertomuksista käsittelee hänen omaa elämäänsä”.

Heikki Mattuksella oli myös kaunis ja korkea veisuuääni, josta hän oli kuuluisa. Hän johti kirkossa veisuuta vielä kaksi vuotta ennen kuolemaansa. Hän kuoli 6.05.1926 ja on haudattu Inarin hautuumaalle.



Kuva: Museovirasto
Jormo Hendrih, Heikki Mattus oli ensimmäinen inarinsaamelainen kanttori ja katekeetta.

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

Takaisin ylös

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi