Pyhittäjäisä Trifon Petsamolaisen muisto

"Tultuasi ensimmäisenä valistajana äärimmäiseen pohjolaan/ Sinä, oi pyhittäjäisämme Trifon, ohjasit sen asujat elämään johtavalle tielle/ ja uudestisynnytit heidät vedestä ja Pyhästä Hengestä./ Sinä istutit hengelliset lapsesi hedelmättömään kiveliöön kuin etelän öljypuut/ ja perustit luostarin elämänalkuisen Kolminaisuuden nimeen. / Sen tähden me kunnioitamme Sinua apostolina ja erämaakilvoittelijana ja hartaasti Sinulle lausumme: / Rukoile Jumalaa kaikkien niiden puolesta, jotka muistoasi kunnioittavat." (Pyhittäjäisä Trifonin tropari, 8. sävelmä)

Pyhittäjä Trifon petsamolainen syntyi Torzhekin kaupungissa Novgorodin alueella vuonna 1495 papin perheeseen ja hänet kastettiin nimellä Mitrofan. Kerrotaan että häneen vaikuttivat nuorena sanat "Autuas on niiden elämäntie, jotka Jumalan johtamina erämaassa kilvoittelevat". Hiljaisuudessa kuuli hän myös kehotuksen: "Mene kilvoittelemaan asumattomaan ja tietämättömään maahan, jossa ei vielä ole saarnattu Jumalan sanaa, mutta jossa jano on suuri, sillä minä, joka armahdan, olen muistanut kansaani eikä liittoni rakkaus ole vähentynyt". Ja ääni jatkoi: "Älä vastustele, vaan mene sinne, minne minä sinut johdan, ja puhu, minkä sinulle puhuttavaksi annan."

Mitrofan ymmärsi kuulemansa sanat kutsuksi apostoliseen työhön ja hän lähti kauas pohjoiseen jokien ja vuonojen rannoilla asuvia kolttalappalaisia valistamaan. Mitrofan saarnasi evankeliumia koltille kaksikymmentä vuotta ja käännytti vähitellen suuren joukon Petsamojoen, Paatsjoen ja Näätämöjoen välisellä alueella asunutta kansaa kristinuskoon. Novgorodilaisen piispa Makarin luvalla Mitrofan rakensi Petsamojokivarteen pienen vaatimattoman, sittemmin Pyhälle Kolminaisuudelle pyhitetyn kirkon. Kuolassa vierailulla ollut novgorodilainen pappismunkki Ilja kävi vihkimässä kirkon ja kastamassa kristinuskon omaksuneet lappalaiset. Saman päivänä 1. helmikuuta 1533 Mitrofan vihittiin munkiksi ja hän sai munkkinimen Trifon. Samasta ajankohdasta katsotaan Petsamon luostarin aloittaneen toimintansa.

Petsamon luostari 1930-luvulla, väritetty. Kuva: Suomen Matkailijayhdistys

Munkki Trifon jatkoi valistustoimintaansa Petsamossa, mutta kantoi myös huolta luostarin toimeentulosta. Hän matkusti Novgorodin seudulle keräämään varoja luostarille ja vieraili tsaari Iivana Julman luona Moskovassa hankkiakseen hänen tunnustuksensa luostarille. Virallisen tunnustuksenlisäksi Petsamon luostari sai 1. marraskuuta 1556 päivätyn tsaarin graammotan eli lahjakirjan, jolla luostarille luovutettiin laajat maa-alueet ja kalastusoikeudet alueensa vesiin.

Munkki Trifon rakennutti tsaarin lahjoitusten turvin vielä Paatsjoen rannalle pyhille ruhtinaille Borikselle ja Glebille pyhitetyn kirkon ja Näätämöjoelle Suurmarttyyri Georgiokselle pyhitetyn pienen rukoushuoneen ja Petsamojoelle Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkumisen kirkon. Tuon kirkon vierelle hänet aikanaan haudattiin. Pyhittäjäisä Trifon Petsamolainen kuoli 15. joulukuuta 1583. Ennen kuolemaansa hän näki luostaria kohtaavan tuhon, mutta lohdutti veljestöä sanoen, että Jumalan avulla luostari voi jälleen nousta tuhkasta. Pekka Vesaisen joukot tuhosivat Petsamon luostarin ja surmasivat 116 munkkia jouluyönä 1589. Luostarin toiminta hiljeni tämän jälkeen noustakseen uuteen kukoistukseen vasta 1880-luvulla.