siida


Matti Musta emäntineen Lusmaniemen Junnaksessa Samuli Paulaharju 1925. Museovirasto.

INARINSAAMEKSI JULKAISTUT TEOKSET

 

 

Hengelliset kirjat

Anar sämi kiela aapis kirje (Inarinsaamen kielen aapiskirja). Toimittanut Inarin entinen kirkkoherra Edvard Wilhelm Borg v. 1857. Saman kirjan liitteenä on myös Doktor Martti Lutheruksen Ucca Katkismus (Vähä katekismus). Painettu Oulussa 1859. Inarin seurakunnan uudelleenpainos 1983. Helsingin yliopiston monistuspalvelu, Painatusjaos 1983, 94 s.

Katkismus (Katekismus). Inarinsaamentanut Inarin kirkkoherra Lauri Itkonen 1902.

Ráámmát Historja (Raamatun Historia). Kirjoittanut F. W. Sundell, inarinsaamentanut Lauri Itkonen. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1906. Inarin seurakunnan uudelleenpainos 1979. Helsingin yliopiston monistuspalvelu. Offset 1979, 167 s.

Oađáh-uv tun? (Nukutko sinä?). Kirjoittanut J. C. Ryle, inarinsaamentanut Lauri Itkonen 1937, 11s.

Piättár Vuossâmuš kirje (Pietarin ensimmäinen kirje). Inarinsaamentanut Matti Morottaja. Oulun Pipliaseura 1973, 16 s. Kirjasta ilmestyi v. 1991 äänikirja Inarin seurakunnan kustantamana ja Ilmari Mattuksen lukemana.

Kirhokeällu (Kirkonkello). Toimittaneet Antero Niva, Matti Morottaja ja Elsa Saijets. Inarin seurakunta 1974. Raamattutalon painotalo Pieksämäki 1974, 12 s.

Ucca salmakirjááš (Pieni virsikirjanen). Toimittanut Antero Niva. Inarin seurakunta 1978, 23 s.

Evankelium Johannes mield (Johanneksen evankeliumi). Kääntänyt Kiuruveden entinen kirkkoherra, rovasti Viljo Porkola. Oulun Pipliaseura, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo 1980, 64 s. Käännöksestä ilmestyi äänikirja Ilmari Mattuksen lukemana ja Inarin seurakunnan kustantamana vuonna 1991.

Sun ana mist huola Párnái katkismus (Hän pitää meistä huolta Lasten katekismus). Kirjoittanut Vesa Junttila, inarinsaamentanut Marja-Liisa Mujo. Oulun piispakunnan tuomiokapituli 1991. Suomen pyhäkouluyhdistys, Lasten Keskus Oy. PunaMusta, Joensuu 1991, 34 s.

Salmâkirje (Virsikirja). Hyväksynyt Suomen kirkolliskokous vuonna 1993. Inarinsaamenkieliseen virsikirjakomiteaan kuuluivat rovastit Antero Niva ja Viljo Porkola, sekä maallikkojäseninä Ella Sarre ja Elsa Väisänen. Väisäsen jätettyä komiteatyön tuli tilalle Ilmari Mattus. Kirkon keskusrahasto, Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa Kirjapaja, Helsinki, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993, 168 s.

Salmâkirje já kirkkokietâkirje (Virsikirja ja kirkkokäsikirja). Uusintapainos edellisestä ilmestyi v. 2002, johon oli lisätty Kirkollisten toimituskaavojen lisäksi sairaan luona käymisen. Kirkkohallitus, Kirkon keskusrahasto. Kirjapaino Raamattutalo Oy, Pieksämäki 2002, 155 s.

Koraalkirje (Koraalikirja) vuonna 1993 ilmestyneeseen virsikirjaan. Kirkon keskusrahasto, Kirkkohallitus, Helsinki 1994, 100 s.

Sámi Juovllat (Saamen Joulu). Vuosittain ilmestyvässä Sámi Juovllat ‑nimisessä joululehdessä on joka numerossa muutama inarinsaamenkielinen kirjoitus.

Evaŋgelium Matteus mield (Matteuksen evankeliumi). Inarinsaamentanut Marja Liisa Olthuis. Suomen Pipliaseura, Raamattutalo, Pieksämäki 1995, 73 s.

Suomâ evangellâš-luterilâš kirho kirholij toimâttâsâi kirje, väljejum uásih (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkollisten toimitusten kirja, valitut osat). Inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Suomen Pipliaseura, Helsinki, Dark Oy 2005, 149 s.

 

Kieli- ja sanakirjat

Enare-Lappischen Dialekt. Elias Lönnrotin kirja, taikka artikkeli, joka on ikänsä puolesta vanhin. Se on ilmestynyt v. 1854 ja kirjoitettu saksan kielellä, vaikka siinä on inarinsaamea suhteellisen paljon, kuten verbien ja nominien taivutus, lauserakenneoppi ja sanalista. Kirja on ilmestynyt 4. osana teossarjassa Acta Societatis Scientiarum Fennicae.

Phonetik und lautlehre des Inarilappischen. Toimittanut Frans Äimä. Saksankielinen äänneoppikirja. Druckerei der Finnishen literaturgesellschaft, Helsinki 1914, 260 s.

Suoma-säämi-suoma škovlasänilisto (Suomi-saame-suomi koulusanalista). Toimittaneet Matti Morottaja ja Pekka Sammallahti. 1982.

Suoma-säämi-suoma škovlasänikirje (Suomi-saame-suomi koulusanakirja). Toimittaneet Matti Morottaja ja Pekka Sammallahti. 1983.

Inarilappisches Wörterbuch. Koonnut akateemikko Erkki Itkonen, toimittanut Lea Laitinen. Laaja neliosainen sanakirja, jonka kolme osaa ovat sanakirjaosia, hakusanat ovat inarinsaamen kielellä ja selitykset saksan kielellä. Neljäs osa sisältää taivutusesimerkkejä. Suomalais-ugrilainen seura, Yliopistopaino Helsinki 1986, 1548 s.

Säämi-suomâ sänikirje (Saame-suomi sanakirja). Koonneet ja toimittaneet Pekka Sammallahti ja Matti Morottaja. Kirja käsittää hieman yli 8000 hakusanaa, sekä taivutusesimerkkejä. Girjegiisá Oy, Ohcejohka 1993. Ykkâs-Offset Oy, Vaasa 1993, 165 s.

Inarinsaame-suomi-inarinsaame sanakirja (työnimi). Toimittanut Marja-Liisa Olthuis. Sanakirja käsittää noin 30 000 hakusanaa. Kokeilukappale ilmestyi vuonna 2006. Saamelaiskäräjät, Oppimateriaalikeskus.

Takaisin ylös

Kaunokirjallisuus

Inarinlappalaista kansantietoutta. Kirja ilmestyi ensimmäisenä painoksena ja foneettisin kirjaimin v. 1918 ja uusintapainoksena, sekä Erkki Itkosen kirjoitustavalla 61 vuotta myöhemmin eli vuonna 1979. Kirjassa on tarinat sekä suomen että inarinsaamen kielellä rinnakkaisin sivuin. Kirja perustuu A. V. Koskimiehen v. 1886 kokoamaan aineistoon, jonka akateemikko Erkki Itkonen on suomentanut. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1978, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1979, 417 s.

Skabmatolak (Tulia kaamoksessa). Toimittaneet Samuli Aikio, Erkki Itkonen ja Pekka Sammallahti. Saamelaisen kirjallisuuden antologia, jossa ovat inarinsaamen-, koltansaamen- ja pohjoissaamenkieliset osat. Kirja on koottu aikaisemmin ilmestyneistä tarinoista ja siinä on suomenkielinen teksti vasemmanpuoleisella sivulla ja saamenkielinen teksi oikeanpuoleisella sivulla. Kustannusosakeyhtiö Otava, Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino Pieksämäki 1974, 340 s.

Nieida kote šoodai kollekoalsin (Tyttö joka muuttui kultakoskeloksi). Lastenkirja, jonka ovat toimittaneet Annukka ja Samuli Aikio vanhan tarinan mukaan. Inarinsaamentanut pohjoissaamesta Matti Morottaja. Universitetsfollaget 1982, Reproforum A/S, Norway, 31 s.

Halstemjeegi noaidi (Halstamojängän noita). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Rauna Paadar Leivo, kuvittanut Aletta Ranttila ja inarinsaamentanut pohjoissaamesta Matti Morottaja. Davvi Girji 1990, Kárášjohka. Vaasa Oy, 30 s.

Inarinsaamelaisia kielennäytteitä Aanaarkielâ čájttuzeh. Toimittanut Lea Laitinen, aineiston koonnut nauhurilla Erkki Itkonen vuonna 1952 Inarissa. Kirjan tarinat on kirjoitettu rinnakkaisille sivuille (suomenkielinen vasemmalle sivulle ja inarinsaamenkielinen oikeanpuoleiselle sivulle. Suomalais-ugrialinen seura, Vammalan kirjapaino Oy 1992, 305 s.

Uáináh-uv (Näetkö). Runokirja, jonka on kirjoittanut Aune Vesa ja pohjoissaamentanut Ilmari Laiti. Kirjassa on Martti Rikkosen musta-valkokuvitus. Girjegiisá 1992, Ohcejohka, Vaasa Oy, 32 s.

Sabmelaš / Sápmelaš (Saamelainen) -lehdessä on ollut silloin tällöin inarinsaamenkielisiä kirjoituksia aina siitä asti, kun lehti alkoi ilmestyä eli vuodesta 1932 lähtien. Ahkerin inarinsaamelaiskirjoittaja oli “Lesk-Aant Uulá”, Leski-Antin Uula, joka oli Morottaja sukunimeltään. Tällä hetkellä “Sápmelaš” ei ilmesty.

Anarâš (Inarinsaamelainen) -lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti v:sta 1988 lähtien ja siitä lähtien siinä on ollut pieniä tarinoita, jatkokertomuksia, muisteluksia, novelleja, lastenkerto­muksia lasten itsensä kirjoittamina ja piirtäminä, sekä runoja ja reportaaseja. Vuodesta 1996 lähtien alkoi ilmestyä Anarâš-lehden numerona myös Anarâš kalender (Inarinsaamelainen kalenteri). Lehteä julkaisee Anarâškielâ servi ry (Inarinsaamen kielen yhdistys ry.), jonka kotipaikka on Inarin kunta.

Sigá maainâs já eres mainâseh (Siggan tarina ja muut kertomukset). Äänikirja, jonka julkaisi Suomen Äänikirjat Ab. Kertomukset luki nauhalle Matti Morottaja vuonna 1992.

Vuossâmuš škovlâčohčâ (Ensimmäinen koulusyksy). Äänikirja, jonka julkaisi Suomen Äänikirjat Ab. Ääninauhalle sen on lukenut tarinan kirjoittaja Ilmari Mattus. Tämä muistelus on ollut jatkokertomuksena Anarâš-lehdessä sen jokaisessa numerossa vuodesta 1988 lähtien. Äänikirja sisältää kaksi kasettia ja se ilmestyi vuonna 1992.

Tivgâ (Tiuku). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Kirsti Paltto, inarinsaamentanut Matti Morottaja ja kuvittanut Mika Launis. Tivgâ on ensimmäinen Anarâškielâ servi ry:n kustanne. Kirja kertoo Mikko-pojan ja valaan ystävyydestä. Anarâškielâ servi ry. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1994, 31 s.

Tuálu faŋgâ (Roudan vanki). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Aune Kuuva ja kuvittanut Martti Rikkonen. Girjegiisá Oy, Ykkös-Offset Oy 1994, 38 s.

Sigá maainâs (Siggan tarina). Toimittanut Matti Morottaja, kuvittanut Sylvi Rasmus, taittanut Hannu Kangasniemi. Tarinat on koottu Inarinlappalaista kansantietoutta -kirjasta. Lapin lääninhallitus 1995, 88 s.

Tuuru-kuobžâ (Tuuru-karhu). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Veikko Holmberg, kuvittanut Marja Helander ja inarinsaamentanut Matti Morottaja. Davvi Girji o.s. 1995, Ykkös-Offset Oy,  59 s.

Čovčjäävrist Kaamâsân Syysjärveltä Kaamaseen. Dokumenttiromaani, jonka on kirjoittanut Ilmari Mattus. Kirja on kirjoitettu inarin­saamen- ja suomen kielellä. Omakustanne, Tornion Kirjapaino Ky. 1996, 204 s.

Eellimpäälgis (Elämänpolku). Muistelusromaani, jonka on kirjoittanut Iisakki Mattus. Anarâškielâ servi ry. Tornion Kirjapaino Ky. 1996, 104 s.

Tovlááh mainâseh (Entisaikaiset tarinat). Inarinsaamenkielinen antologia, jonka on toimittanut Matti Morottaja. Kirjassa on useita kertojia ja se on koottu osin kirjan toimittajan vuosina 1968-70 suorittamista nauhoituksista. Lähteinä on käytetty myös Erkki Itkosen aineiston pohjalta koottua “Aanaarkiela čájttuzeh” (Inarinsaamenkielisiä kielennäytteitä), jonka on toimittanut Lea Laitinen, sekä Sápmelaš- ja Anarâš-lehdissä aikaisemmin ilmestyneitä kirjoituksia. Anarâškielâ servi ry, Tornion Kirjapaino Ky. 1996, 211 s.

Riävskánieidâ (Riekkotyttö). Lastenromaani, jonka on kirjoittanut Petter Morottaja, kuvittanut Martti Rikkonen. Anarâškielâ servi ry. 2000, 22 s.

Suábi maainâs (Sauvan tarina). Nuortenromaani, jonka on kirjoittanut Petter Morottaja ja kuvittanut Martti Rikkonen. Anarâškielâ servi ry. 1991, 77 s.

Uccâ priinsâš (Pikku prinssi). Lastenkirja LE PETIT PRINCE, jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Antoine de Saint-Exupéry ja suomen kielestä inarinsaamentanut Iisakki Mattus. Saamelaiskäräjät 1995, 95 s. Toinen painos 2004.

Kollepäddi (Kultanaru). Tarinakirja, jonka on inarinsaamentanut kirjasta Shamaanisiskot Iisakki Mattus. Inarinsaamennos tapahtui vuonna 1996. Saamelaiskäräjät 2001, 160 s.

Juoga mii geasuha (Jokin joka viehättää). Pohjoissaamenkielinen antologia, jonka on toimittanut Rauna Kuokkanen. Kirjassa on inarinsaamenkielisten tekstien lisäksi kirjoituksia pohjoissaameksi, koltaksi ja norjaksi. Davvi Girji OS. 2001, 95 s.

Javrij jieŋah parguu (Järvien jäät parkuivat). Inarinsaamenkielinen tekstikokoelma aikuisopiskelua varten, jonka on toimittanut Pekka Sammallahti. Kirjan sanaselitykset ovat pohjoissaamen kielellä. Kirja on koottu Anarâš-lehden kirjoituksista, Saamelaisradion inarinsaamenkielisistä lähetyksistá, sekä Tovlááh mainâseh ‑kirjasta. Kirja on tarkoitettu pohjoissaamelaisille inarinsaamen opiskelijoille. ProPrint Raahen Kirjapaino Oy 2004, 152 s.

Kyelisieidi maccâm já eres novelleh (Kalaseidan paluu ja muita novelleja). Novellikokoelma, jonka ovat toimittaneet Matti Morottaja ja Ilmari Mattus. Kirjoittajia on yhteensä 14 ja aikaväli, josta antologia kertoo, on noin 500 vuotta. Anarâškielâ servi ry. 2005, 305 s.

Njobžâvääri pessijâšmarkkâneh (Nallevaaran pääsiäismarkkinat). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Marja-Liisa Olthuis ja kuvittanut Petra Kuuva. Saamelaiskäräjät 2006, 48 s.

Koulukirjat

Sämikiela viereskiellan vuáđuškoovlâst (Saamenkieli vieraana kielenä peruskoulussa). 4-osainen oppikirja, jonka neljäs osa valmistui Matti Morottajan pohjoissaamen kielestä kääntämänä vuonna 1981 ja loput 1 3 osaa Iisak Mattuksen kääntämänä vuonna 1988.

Kaiccâ (Vuohi). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Ellen Marit Guttorm ja pohjoissaamenkielisestä tekstistä inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Inarin kunta 1983, 14 s.

Maa eälu kuvlan (Maa poroelon luona). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Inger Seierstad ja pohjoissaamen kielestä inarinsaamentanut Veijo Paltto. Kouluhallitus 1983, 24 s.

Máárjá (Maria). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Marit Guttorm ja pohjoissaamesta inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Inarin kunta 1983, 27 s.

Puolašpeivi (Pakkaspäivä). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Dagny Skals ja pohjoissaamesta inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Kirjanen julkaistu v. 1983.

Máátáh-uv? (Osaatko?). Sonja Guttormin LUKO-palapelikirjanen, jonka on pohjoissaamesta inarinsaamentanut Kaarina Mattus.

Čoavdi eenikiela 1. celkkuuh (Avaa äidinkieltä 1. lauseet). Anneli Pikkasen kirjasta pohjoissaamenkielelle kääntänyt Seija Guttorm, josta inarinsaamen kielelle  Kaarina Mattus. Kouluhallitus 1984, 32 s.

Čoavdi eenikiela 2. celkkuuh (Avaa äidinkieltä 2. lauseet). Anneli Pikkasen kirjasta pohjoissaamenkielelle kääntänyt Seija Guttorm, josta inarinsaamen kielelle  Kaarina Mattus. Kouluhallitus 1985, 32 s.

Viiđas (Viisikko). Lukukirja, jonka on kirjoittanut Ellen Marit Guttorm ja inarinsaamentanut pohjoissaamen kielestä Kaarina Mattus. Kouluhallitus 1985,  81 s.

Ánná já Jovnâ (Anna ja Jouni). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Matti Morottaja ja kuvittanut Ilmari Mattus. Kouluhallitus 1985, 29 s.

Ánná já Jovnâ kyelipiivdost (Anna ja Jouni kalanpyynnissä). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Veikko Aikio ja kuvittanut Ilmari Mattus. Kouluhallitus 1986, 50 s.

Ánna já Jovnâ poccui kuvlân (Anna ja Jouni porojen luona). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Matti Morottaja ja kuvittanut Ilmari Mattus. Kouluhallitus 1987, 22 s.

Piiččus (Kapustarinta). Lasten laulukirja inarinsaameksi ja pohjoissaameksi, jonka laulujen sanat ja sävelen on tehnyt Aune Vesa, nuotintanut Helena Hyvärinen ja kuvittanut, taittanut ja pohjoissamentanut Ilmari Mattus. Jorgaleaddji O/y 1987, 56 s.

Pirasoppa 1-2 (Ympäristöoppi 1-2). Kaksiosainen Inarin kunnan ympäristöoppikirjat, jotka on suomen kielestä inarinsaamentanut Matti Morottaja. Kirja on julkaistu 1983.

Luuhamkirje 1 (Lukukirja 1). Lukukirja, jonka ovat kirjoittaneet Johan Jernsletten ja Sverre Hatlen ja sen on inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Kouluhallitus, Valtion painatuskeskus 1987, 76 s.

Luuhamkirje 1, pargokirje (Lukukirja 1, työkirja). Työkirja, jonka on pohjoissaamen kielestä inarinsaamentanut Iisak Mattus. Kouluhallitus 1988, 55 s.

Kulmâ skipáraš (Kolme kaverusta). Kuvalaulukirja, jonka on kirjoittanut Kerttu Vuolab ja pohjoissaamesta inarinsaamentanut Matti Morottaja v. 1989.

Aabis 2. Kiđđâaabis (Aapinen 2. Kevätaapinen). Kirjan ovat kirjoittaneet Helena Valkeapää, Seija Guttorm ja kuvittanut Aletta Ranttila. Pohjoissaamen kielestä kääntänyt ja sovittanut Iisak Mattus. Kouluhallitus, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1990, 134 s.

Kielâ Säämist (Kieli Saamessa). Kolmiosainen oppikirja, jonka ensimmäisessä osassa on harjoitukset, sekä kielioppi. Toinen ja kolmas osa ovat oppikirjoja + työkirjoja. Yhteissivumäärältään oppikirjat ovat n. 300 sivua ja työkirjat n. 200 sivua. Oppikirjat ja työkirjat on inarinsaamentanut Iisak Mattus pohjois­saamenkielisestä Kari Meløyn kirjasta.

Uábbi (Sisko). Ellen Marie Varsin kirjoittama oheislukemisto, jonka ovat inarinsaamentaneet Kaarina Mattus ja Matti Morottaja. Lapin lääninhallitus 1994, 29 s.

Lamek. Oheislukemisto, jonka on kirjoittanut Inger Haldis Halvarin ja inarinsaamentanut Iisak Mattus. Ilmestyi 1994.

Ááhupiämmu (Isoäidin kasvattilapsi). Lukukirja, jonka on kirjoittanut Marjatta Palismaa nimellä Ahkupiebmu, kuvittanut Erkki Tanttu ja inarinsaamentanut pohjoissaamen kielestä Matti Morottaja. Lapin lääninhallitus 1995, Ykkös-Offset Oy, Vaasa, 31 s.

Čiivšâ čivgâ Čii (Tavin poikanen Čii). Oheislukemisto, jonka on kirjoittanut Inger Haldis Halvari ja kuvittanut Berit Marit Hætta. Lapin lääninhallitus, 25 s.

Sämikielâ inarinsaamea vieraana kielenä. Yläasteen oppikirja + harjoituskirja, jonka on kirjoittanut Marja-Liisa Olthuis. Saamelaiskäräjät 1998, 167 s.

Pyeri paaimân 2 (Hyvä paimen 2). Peruskoulun 2. luokan uskonnon oppikirja, jonka on inarinsaamentanut Matti Morottaja. Ilmestyi v. 2002.

Pyeri paaimân 3 (Hyvä paimen 3). Peruskoulun 3. luokan uskonnon oppikirja, jonka on inarinsaamentanut Matti Morottaja. Ilmestyi v. 2003.

Pyeri paaimân 3. Pargokirje (Hyvä paimen 3 työkirja). Työkirja, jonka on kääntänyt Matti Morottaja. Ilmestyi v. 2003.

Luándukirje 1 (Luonnonkirja 1). Ympäristöoppikirja, jonka on inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Saamelaiskäräjät, Tornion Kirjapaino Ky. 2003 143 s.

Luándukirje 2. (Luonnonkirja 2). Ympäristöoppikirja, jonka on inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Ilmestyi v. 2003, 176 s.

Luándukirje 2. Pargokirje (Luonnonkirja 2 Työkirja). Työkirja edelliseen, jonka on inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Ilmestyi 2003.

 

Julkishallinnon kirjat

Laavâst asâttum palvâlusah (Laissa säädetyt palvelut). Sosiaali- ja terveysministeriön neuvontajulkaisu.  Sosiaali- ja terveysministeriö. Oy Edita Ab, Helsinki 2000, 15 s.

Säämi kielâlaahâ
. Oikeusministeriön julkaisu Saamen kielilaki, 2005.

Časijhoittámvuávám pargo-ohjelm já äigitavlu Kiemâjuuvâ časijhoittámkuávlust (Vesienhoitosuunnitelman työohjelma ja aikataulu Kemijoen vesienhoitoalueella). Lapin ympäristökeskuksen julkaisu, 20 s.

– Časijhoittámvuávám pargo-ohjelm já äigitavlu Tiänu–Njiävđám–Paččvei časijhoittámkuávlust (Vesienhoitosuunnitelman työohjelma ja aikataulu Tenojoen–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitoalueella). Lapin ympäristökeskuksen julkaisu, 20 s.

 



Inarinsaamen kielen aapiskirja vuodelta 1857, liitteenä Ucca Katkismus.

 

 

 

 

Raamatunhistoria vuodelta 1906.

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rauna Paadar Leivon lastenkirja Halstamojängan noita.

 

 

 

 

Anarâš-lehden 10-vuotisjuhlanumero vuodelta 1998.

 

 

 

 

 

Anarâš kalender ilmestyy vuosittain.

 

 

 

 

 

Aune Kuuvan lastenkirja Tuálu fangâ, jonka on kuvannut Martti Rikkonen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matti Morottajan kokoamia tavallisimpia inarinsaamen sanoja.

 

 

 

 

 

Inarinsaamennettu ympäristöopin oppikirja.

 

Takaisin ylös

 


  © 2006 Sámi musea Siida & Anarâškielâ servi siida@samimuseum.fi