Iida kohtaa pelon

Eveliina Kiviniemi, 9 vuotta, Ivalo

Olipa kerran tyttö nimeltä Iida. Iida oli 10 vuotta. Ainoa asia jota Iida pelkäsi oli maahinen. Eräänä päivänä Iida oli leikkimässä pihalla. Yhtäkkiä Iida tippui maanalaiseen käytävään. Iida menee rappuset alas. Rappusten päässä on ovi. Iida menee ovesta sisään. Huoneessa on pilkko pimeää. Yhtäkkiä joku koskettaa Iidan olkapäätä. Se on karvainen.
- Ääääääääää!!!!!!!, Iida kiljaisee. Iida katsoo taakseen siellä on maahinen. Iida lähtee juoksemaan takaisin päin, maahinen perässään. Mutta maa luukku on mennyt kiinni ja maahinen tulee koko ajan lähemmäs Iidaa. Iida yrittää kaataa maahista. Mutta maahinen ei kaadu.
- Voisitko vähän siirtyä? Iida kysyy maahiselta. Maahinen siirtyy.
- Miten sinä voit ymmärtää minua? Iida kysyy maahiselta.
- Aivan helposti. Maahinen vastaa.
- No voisitko neuvoa minut täältä poissa, Iida kysyy maahiselta varovasti.
- Tietysti. Maan päällekkö, maahinen sanoo.
- No tietysti maan päälle, minne muuallekkaan, Iida sanoo.
- No mitä me tässä kuhnitaan, lähdetään heti matkaan, Iida sanoo.
- JIPPIA JEE!, he huutavat yhteen ääneen.
Ja niin maahinen neuvoi Iidalle tien kotiin. Oli jo ilta myöhä kun Iida pääsi kotiin. Iida meni heti nukkumaan. Iida sai heti unen päästä kiinni. Sen jälkeen Iida eli elämänsä loppuunsaakka. LOPPU HYVIN KAIKKI HYVIN!