Dáin siidduin lea ovdanbuktojuvvon sápmelaččaid luonddušattuid ávkingeavaheapmi. Oassi ovdanbukton vugiin ávkkástallat luonddušattuid lea ain geavahusas. Visot árbevirolaš geavahanvuogit eai goittotge dálá dieđu vuođul leat duosttážat dahje dearvvaslaččat. Čájáhusa šattuin guohcadaŋas (Rhododendron tomentosum) lohkkojuvvo mirkkošaddun iige dan galgga čoaggit ávkegeavahussii ollege. Muhtin eará šattu dihto oasit sáhttet leat vahátlaččat muhtun olmmošjoavkkuide.
Šattuid čoaggimis dovdán lea visot doaimma vuođđu. Dovdameahttun šattuid ii galgga borrat dahje atnit dálkkodeapmái. Dihto šattuid sáhttá seaguhit nubbái measta seammalágan muhto vahátlaš šaddui. Šaddogirji leage earenoamáš buorre veahkki luonddus johttái. Várrugasvuohta lea dárbbašlaš maiddái dalle, go geavaha šattuid biebmun, návddašanávnnasin dahje dálkkasin, dasgo váikkuhanávdnasiid mearit molsašuddet šattus šaddui. Gánneha oahpásmuvvat suorggi girjjálašvuhtii dahje mannat šaddogurssaide.
Gos šattuid sáhttá čoaggit?
Juohkeolbmovuoigatvuodat addet buohkaide, geat orostallet Suomas, vuoigatvuođa návddašit luonddus guovllu oamasteaddjis dahje hálddašeaddjis beroškeahttá. Luondduviđá guovlluin oažžu johtit vácci, čuoigga dahje sihkkelastimiin almmá sierra lobi. Dáin guovlluin oažžu lupmosit čoaggit ráfáiduhtekeahtes liđiid, murjjiid, rássešattuid ja guobbariid. Muora osiid váldimii goittotge dárbbašuvvo lohpi eatnama oamasteaddjis dahje hálddašeaddjis das fuolakeahttá, leago muorra šaddi, ástan dahje gahččan. Juohkeolbmovuoigatvuodaide ii maiddái gula sámmáliid ja jeahkáliid čoaggin iige rássešattuid láddjen.
Álbmotmehciid vuođđoosiin lea lobálaš dušše murjjiid ja borranguobbariid čoaggin. Luonddusuodjalanguovlluin šattuid čoaggin lea dábálepmosit lobi duohken. Eará suodjalanguovlluin eai leat ovttalágan geavadat. Vejolaš ráddjehusaid lea sivva čielggadit ovddalgihtii.
Nuppi olbmo oamastan gilvvaeatnamiin dahje šiljuin ii oaččo johtit lobihaga iige čoaggit šattuid. Nuppiid olbmuid ovttaskasvuođa ja dovduárvvuid lea sivva gudnejahttit čoagginreaissuin. Šattuid čoaggin ii maiddái oaččo dagahit hehttehusa dahje muosehuhttima bessejeaddji lottiide, fuođđuide iige bohccuide.
Dolastallamii dahje sajušdola cahkkeheapmái muđui dárbbašuvvo álo eatnama oamisteaddji dahje hálddašeaddji lohpi.
Rávvagat šattuid čoaggimii ávkegeavahusa várás
Ávkegeavahussii dárkkuhuvvon šattuid čoaggimii ja giehtadallamii laktásit muhtin goansttat. Čuovvovaš rávvagiiguin beassá jo buorre loahppabohtosii.
• Čoakke šattuid fiertun, go iđitlaksi lea jo geargan goikat.
• Bija šattuid sierralagaid luomos gorii, man lea álki buhtistit.
• Čoakke dušše dearvvas ja lašis oktagasaid.
• Goikat šattuid dalán čoaggima maŋŋá. Heivvolaš goikadanliekkas lea 30–35 gráđa.
• Čoakke lasttaid ovdal lieđđuma ja liđiid dalán bohciideami maŋŋá. Čoakke ruohttasiid árrat giđđat dahje čakčat ja siepmaniid, go dat leat láddan.
Čoagginsaji válljedettiin berre leat fuolalaš, dasgo šattut njammet alcceset birrasa vahátlaš ávdnasiid. Ávkegeavahussii dárkkuhuvvon šattuid ii galgga čoaggit čuovvovas guovlluin:
• Industriijalágádusaid lagasbirrasat
• Čoahkkebáikkiid guovddážat
• Dahkuduktejuvvon guovllut
• Geainnuid lahkosat. Dorvogaska unnageainnuin lea gavjja olámuddu, eatnangeainnuin 25–50 mehtera ja váldogeainnuin uhcemustá 50 mehtera.
